Perhehoitajuus on minulle sydämen asia.
Perhehoitajille työnohjaus on lakisääteistä. Perhehoidon eri muotoja ovat lasten ja nuorten perhehoito (sijaisperheet ja ammatilliset perhekodit), vammaisten lasten ja aikuisten perhehoito, ikäihmisten perhehoito sekä mielenterveyskuntoutujien perhehoito.
Minua kiinnostavat työnohjauksen näkökulmasta kaikki perhehoidon muodot ja keho-orientoituneen työnohjaaja -koulutukseni myötä erityisesti kehollisuuden näkökulma perhehoitajien jaksamisen tukemisessa.
Perhehoitajia sitoo vaitiolovelvollisuus, joten työnohjaus on mahdollisuus peilata omia ajatuksia, tunteita ja kokemuksia ulkopuolisen ammattilaisen kanssa.
Erityisosaamista eri perhehoidon muodoista minulla on sijaisvanhemmuuteen. Olemme toimineet sijaisvanhempina noin 18 vuotta ja perhehoitoarkea elämme edelleen. Lisäksi olen tehnyt kehittämistyötä projektipäällikkönä Perhehoitoliiton Keinu – hankkeessa (2012-2015), jossa keskiössä olivat sijoitetun lapsen voimaantumisen tukeminen sekä sijaisvanhempien ja sijoitetun lapsen vanhempien välinen vuorovaikutus.
Hankkeen jälkeen olen jatkanut aiheen parissa työskentelyä TunneKeinu Oy -yrityksessäni, joka sai vuoden 2023 alussa uuden nimen, StoryLinna Oy. Syksyllä 2022 kävin Perhehoitoliiton järjestämän työnohjaajille tarkoitetun täydennyskoulutuksen.
Jokainen perhehoitoperheeseen sijoitus on ainutlaatuinen. Lasten ja nuorten tilanteet ovat erilaisia, lasten vanhemmat ovat erilaisia, perhehoitoperheet ovat erilaisia ja asioita hoitavat työntekijät ovat erilaisia. Onnistuneen sijoituksen takaa parhaiten avoin ja dialoginen vuorovaikutus sijoituksen eri osapuolten välillä.
Kun kaikilla osapuolilla on yhteinen ymmärrys ja käsitys siitä, mikä on lapsen edun mukaista, lapsen etu voi myös toteutua. Aina yhteistä ymmärrystä ei löydetä ja tilanne voi kriisiytyä.
Perhehoidossa ollaan hyvin yksityisten ja haavoittavien asioiden äärellä. Eri osapuolten mielessä ja välillä väreilee monenlaisia, vahvoja ja usein ristiriitaisiakin tunteita. Kiintymyssuhteita ravistellaan ja vuorovaikutuksessa pienilläkin vivahteilla voi olla suuri merkitys.
Suhteiden ylläpitäminen lapsen omiin vanhempiin ja verkostoon vaatii sijaisvanhemmalta hienovaraisuutta, tasavertaista kohtaamista sekä oman toiminnan ja tunteiden tiedostamista. On myös tilanteita, etteivät lapsen omat vanhemmat ole aktiivisesti mukana lapsen elämässä. Sijaisvanhempi toimii yhteistyössä myös sosiaalityön ammattilaisten kanssa. Sen lisäksi voi olla monia muita lapsen tukitoimiin liittyviä yhteistyösuhteita.
Toimiva vuorovaikutus eri osapuolten välillä on tärkeää lapsen, sijoitetun lapsen vanhempien ja sijaisvanhempien hyvinvoinnin kannalta.
Sijaisvanhempien työnohjauksessa usein toistuvia teemoja ovat vanhemmuuteen ja kiintymyssuhteeseen liittyvät asiat, sijoitettujen lasten käyttäytymisen ja tunne-elämän haasteet, yhteistyö sijoitetun lapsen vanhempien ja muiden läheisten kanssa, yhteistyö sijoituksesta vastaavien työntekijöiden tai sijoittajatahon kanssa, sijaisperheen biologisten lasten hyvinvointi sekä sijaisvanhempien oma jaksaminen.